Gullkrona on toistaiseksi suljettu yöpyviltä vierailevilta veneilijöiltä !

Gullkrona on ollut Saaristomeren suosituimpia veneilykohteita ja paikka, johon siellä vierailleet uudestaan ja uudestaan ovat palanneet. Gullkronaa on sanottu yhdeksi saaristomeren saaristolaiskulttuurin helmeksi. Gullkronan vierasvenesatama sijaitsee vanhalla kalastajatilalla, jossa edelleen asuu saaristolaisperhe. Satamakonttorissa sijaitsi myymälä, jossa löytyi käsityöläisesineitä, kirjoja, leivonnaisia ja savustettua kalaa. Itsepalvelukirpputori ja kahvila löytyi läheisestä rakennuksesta. Vuokrasaunoja ja majoitustiloja löytyi alueelta niistä kiinnostuneille. Ystävällinen ilmapiiri tuntui alueella liikkuessa ja palveluissa asioidessa. Ympäristöasioista ja vieraista huolehtiminen näkyi kaikkialla.

Saaren luonto ja kasvillisuus on runsasta ja lintujen tarkkailijoille löytyy otollisia kohteita jopa aivan vierassataman läheisyydessä. Luontopolku on todella mahtava ja huolella suunniteltu. Paikka oli lapsiperheille ehdottomasti suositeltava kohde. Gullkronan luotsimuseo sijaitsee korkean kallion päällä ja sieltä on mahtavat näköalat kaikkiin suuntiin.

Gullkrona sijaitsee Nauvon eteläpuolella. Saarella on ollut asutusta ainakin jo 1540-luvulla. Ruotsin Blanka kuningattaren kerrotaan ihastuneen alueen kirkkaana välkehtiviin vesiin jo 1300- luvulla. Alueelta löytyy pieni saariryhmä, jota kutsutaan vanhalla nimellä Kungssäreniksi. Gullkrona on oikeastaan pieni kalastajakylä, jossa myös luotsitoiminnalla on ollut pitkät perinteet. Luotsitoiminta saarella käynnistyi 1700- luvun lopussa. Vuonna 1887 saarelle rakennettiin luotsitupa. Vielä vuonna 1920 Gullkronaa asutti 25 asukasta. Luotsitoiminta saarella loppui vuonna 1926. Kalastuksen ohella saarella harjoitettiin aikoinaan myös linnustusta, hylkeidenpyyntiä sekä karjanhoitoa. Saari ei karuutensa vuoksi soveltunut viljanviljelyyn. Sen sijaan asukkaat viljelivät muita hyötykasveja, kuten perunaa. Saaren luonto on monipuolinen, sillä se edustaa sisäsaariston vehreän ja ulkosaariston karun luonnon välimuotoa. Saarella kasvaa kallioista levittäytyvää ketoa sekä avointa ja kuivaa heinä- ja ruohoniittyä sekä havumetsää.

Saaren lintulajisto on yhdistelmä sisä- ja ulkosaariston linnustoa. Saarella on maastoon merkitty maisemallisesti kaunis luontopolku, jonka varrella on lapsia varten kivistä ja juurakoista rakennettuja peikkoja sekä erilaisia muita rakennelmia. Gullkronan Lotsbergetiltä voi ihailla todella upeita näkymiä ulapalle. Nykyisin saarella asuu kolme asukasta ympäri vuoden. Erikssonin perhe ylläpitää saaren vanhoja kalastusperinteitä ja tarjoaa matkailijoille monipuolisia palveluita. Kyläsataman kyltein merkityissä seitsemässä vieraslaiturissa on yhteensä noin 90 venepaikkaa. Osassa laitureista on myös sähkörasia virransaantia varten. Lisäksi satamassa on käymälöitä ja jätepiste. Lapsia varten satama-alueella on poukaman yli kulkeva köysilossi sekä keinuja.

Saaren satamapuodissa myytiin eri tavoin valmistettua kalaa ja matkamuistoja. Satamapuodissa oli mahdollista myös maksaa kausimaksun, joka oikeutti veneilijän käyttämään vieraslaituria koko matkailukauden ajan. Lisäksi vanhassa venevajassa, tai ”Gamble Båtusenissa”, kuten sitä kutsutaan Gullkronan omalla murteella, sijaitsi itsepalvelukahvila, jossa  nautittiin kahvista ja leivonnaisista. Tulentekoa varten oli osoitettu kolme eri paikkaa. Saarella on kaksi saunaa, joita oli mahdollista vuokrata koko päiväksi. Sen sijaan yöpymistarkoitukseen vuokrattavia tiloja saarella ei ole, vaan yöpyä voi joko omassa veneessä tai saarella osoitetussa telttailupaikassa. Saaren korkeimmalla kalliolla Lotsbergetillä yhä seisova luotsitupa toimi  Evan Luotsi- museona. Avaimen museoon sai satamapuodista. Sukupolvien perintönä kulkeneen kalastajatilan pitkään historiaan oli mahdollisuus tutustua myös kyläsataman lähellä sijaitsevassa Evan Museossa, jossa oli esillä kalastajatilan vanhaa käyttöesineistöä sekä vanhoja valokuvia vuosikymmenten takaa. Vuonna 1859 rakennettu tuulimylly on Gullkronan maamerkki.

Kuvaesitys lähtee liikkeelle kun kaikki kuvat ovat ensin alareunaan latautuneet klikkaamalla kohdasta ”Toista kuvaesitys”.

Copyright Kari Vierinen, Siuntio , Finland